Lauluwiki

#301

Paljaana

K18,

Kun kuljin kerran metsätietä reppu selässäin,
niin suunnattoman marjamättään sattumalta näin,
ja siinä alkoi juuri nuori nainen poimia,
mä tunsin että täytyy minun myöskin toimia

Se marjastaja kumartui ja hameenhelma nous'
mun sisälläni kiehuen jo kuuma veri sous'
kun katselin mä yhä kiihoittuen peppua
en malttanut ees selästäni heittää reppua

Paljaana, 
paljaana
Näin perseen jonka karvat kutsuvasti rehotti
Paljaana, 
paljaana
Niin panemaan se mua kehotti

Mä sitä näkyä en voinut kestää enempää
Kun tunsin että minun tähtihetkeni on tää
Ei ihminen voi elää ainoastaan leivästä
Mua henki ohjas, aloin työntää sisään seivästä

Ja marjastaja lausunut ei sanan sanaakaan 
hän nosti pakaransa asentoon vain parempaan
en pelännyt mä jälkeläisiäkään rumia
vaan työskentelin miehekkäästi ilman kumia

Paljaana, paljaana
Ei pitäis panna oikopäätä 
muukalaisia
Paljaana, paljaana
Saa muutakin kuin satiaisia

En saanut tosin sankkeria enkä kuppaakaan
Enkä edes tippuria, totta tosiaan
Mut jälkeen sen kun nussin sitä ventovierasta
Niin koskee että hädin tuskin kärsin pierasta

Se marjastajan ukko näet muijan reitin ties'
Ja itse sattui olemaan hän vielä metsämies
Kun orgastiseen huutoon mulla turpa aukesi
Niin yhtä aikaa erilaiset pyssyt laukesi

Paljaana, 
paljaana
Sain perseeseen mä satsin ruutia ja rikkiä
Paljaana, 
paljaana
ja neulottiin niin monta tikkiä
Muokkaa

Tiedot

Esimerkki

https://www.youtube.com/watch?v=SsrAwvWXmGA

Kommentit